Luomulantapaperi – Suomen paperiteollisuuden ja maailman norsujen pelastus

Minulla on ehdotus Suomen paperiteollisuudelle. Nimittäin.

Viimeksi eilen saimme lukea ja kuulla tiedotusvälineiden uutisoimana siitä kuinka paperiteollisuutemme keulakuva ja ylpeydenaihe StoraEnso joutuu huonon markkinatilanteen ja paperin hintapaineiden pakottama säästökuurille. Suomeksi käännettynä tämä tarkoittaa työntekijöiden irtisanomisia, paperitehtaiden myyntiä sekä paperikoneiden sulkua. Ei tosin tietenkään kaikkien, luoja paratkoon.

Minulle on tähän ahdinkoon pelastava ratkaisu: norsun lanta. Kyllä! Vanhat korvanne lukivat oikein.

On nähkääs niin, että pitkien kalkulointien ja tieteellisten eksperimenttien avulla suorittaman tutkimukseni mukaan norsunlantaa paperinvalmistukseen käyttämällä voimme pelastaa sekä Suomen paperiteollisuuden että uhanalaiset maailman efelantit. Antakaahan kun selvennän.

Saarellamme on jo jonkin aikaa eräs näppäräpäinen yrittäjä valmistanut paperia norsun lannasta. On näet niin, että kärsäkkäät ystävämme toimivat ikään kuin luonnolliset selluloosatehtaat. Kun tuuppaat heinää sisään toisesta päästä, tulee linjan toisesta päästä ulos valmista luonnonmukaista (ei valkaisematonta) selluloosaa. Koska efelantit kuulemma sulattavat syömästään vain noin 60 prosenttia (muistaakseni) on tuloksena tai jätöksenä valmista raaka-ainetta paperivalmistukseen!

Ehdotankin siis, että Suomi perustaa maailman norsuille oman reservaatin. (Tiedostan tämän sanan negatiivisen konnotaation mutta en keksi parempaakaan tähän hätään ja hätähän on suuri, kun sekä Suomen paperiteollisuuden että maailman efelanttien kohtalo on minun käsissäni!) Siellä voisivat kärsäkkäämme vapaasti elää ja oleilla ilman salametsästäjien ynnä muiden predaattorien häirintää. Päivittäin reservaatin henkilöstö (siis Suomen paperiteollisuuden työntekijät) keräisivät lannat kokoon ja ajaisivat ne luomupaperikoneeseen. Siis paalia kärsän alle ja saavi hännän alle.

Koska maailman norsut eivät tällä hetkellä ehkä vielä pysty täysin vastaamaan koko maailman paperiteollisuuden raaka-aineiden tarpeeseen, voidaan norsuille kehittää lisääntymisohjelma Kiinan kansantasavallan sponsoroiman Yksi Vasikka –politiikan sijaan. Näin uhanalaiset maailman efelantit eivät ole pelkästään suojeltuja mutta myös niiden tulevaisuuden sukupolvien elämä ovat turvattu.

Myöskään StoraEnson ei tarvitse vähentää – työn määrä päinvastoin tullee lisääntymään koska luomulantapaperin teko on paljon tavallista paperinvalmistusta työvoimaa vaativampaa. Luomulantapaperin menekki puolestaan on taattu. Kaikkihan tänä päivänä haluavat ostaa luomua ja varsinkin, jos sen ostamisella tukee maailman norsuja ja Suomen paperiteollisuutta.

Maailma on pelastunut.

Jään odottamaan Suomen paperiteollisuuden yhteydenottoa ja alan samalla myös henkisesti valmistautumaan ensi vuoden Nobelin Luomu-talouden palkinnon vastaanottamiseen.