Voihan vinaali

Vaikka Jellonat oli tilastollisesti Torinon paras lätkäjoukkue niin ymmärtäähän sen penkkiurheilijakin ettei eilisen jälkeen Anteroa ”paljon kokonaisuudet kiinnosta”. Ei kyllä meikäläistäkään varmaan naarattais, jos olisin Niittymäen luistimissa. Tällä kertaa det gled in väärään päähän.

Leijonien karjahtelu vaikutti hiukan väsähtäneeltä eilen. Mutta ihmekös tuo, kun piti kaikki muut matsit sitä viimeistä lukuun ottamatta voittaa ja käydä finaalissa pokkaamassa jokaisen aloituksen jälkeen uusi maila, kun ruottalaaset olivat sahanneet suomalaisten mailat poikki! Tai sellaisen kuvan sai ainakin YLE:n Torino nettiradioselostuksen perusteella. Tre Kronor oli vissiin eilen aamureeneissä käyttänyt hokkarinteriänsä muuhunkin kuin vain luisteluun...

Jos ei Torinossa soinut Maamme-laulu niin meidän kotikatsomossa kyllä eilen illalla soi. Omasta mielestäni varsinkin Leijonat ansaitsivat moneen kertaan eilen illalla soittamamme Suomi-biisit mukaan lukien Porilaisten Marssi, Siniristilippumme ja Finlandia. Stereot oli keskimääräistä kovemmalla hopean takia ja siksi, että meillä on ruottalaaset naapurit.

Kummasti sitä vain Suomi-tyttö & poika tarttuu ohuimpaankin Suomi-oljenkorteen täällä jorpakossa elostellessaan. Jos ei muuta niin nettiradion avustuksella. Olispa vielä päässyt kauppatorille viime yönä! No hengessä mukana ainakin oltiin.

Onneksi sentään Tre Kronorin kulta-juhlat oli peruttu tai myöhästetty. Lohtu sekin vaikka langan laiha.

Eikun revanssia toukokuussa! Mailakaupan kautta. Ja Teemulle uudet hampaat.