Asian laidalla

... ja toisinaan laidan yli. Härmäläinen huuhtoutuneena Aasian laidalla trooppiselle saarelle – miltei uimaetäisyydellä lähimmästä mantereesta – jolla ajetaan päivittäin väärällä puolella tietä ja syödään sormin. Elämää täältä sinnepäin katsottuna.

perjantaina, marraskuuta 11, 2005

Vuosipäivittelyä


KÄÄK!!! Tiedättekö mitä ihmiset ja sen sukuiset!

Niin se vaan on päässyt käymään, että meikäläiselle tuli kaksi vuotta, seitsemän päivää ja kutakuinkin 22 tuntia saarella oleilua täyteen. Aika se lentää vaikkei sillä siipiä olekaan. Ja minulta kysymättä!

Joku voisi sanoa, että nyt olisi sopiva paikka tehdä inventaario siitä mitä täällä on tullut nähtyä ja tehtyä, haisteltua ja maisteltua... No. Tässä alkuruoaksi. Ja muuta ei tänä iltana tule!

Hyvää – lämmin trooppinen ilmasto sekä maukkaat mausteiset ruoat…

Huonoa – hullu liikenne, ihmisten logiikkavaje

Makeaa – ananas, mango, papaija ja monet muut…

Suolaista – cashewpähkinät ja muut sen sukuiset…

Kaunista – auringonlaskut, loputtomat hiekkarannat, vehreys…

Rumaa – triljoonat luontoon heitetyt muovipussit…

Kuivaa – puistikoiden nurmikot kun ei sada…

Märkää – monsuunisade ja meri…

Kylmää – jääpala Gin&Tonic-lasissa kaupungin vanhimman hotellin terassilla…

Kuumaa – mikä tahansa aurinkoinen päivä tällä saarella, ja hiekka rannalla…

Värikästä – kukat, perhoset, ja naisten vaatteet…

Harmaata – sumu Maailmanlopussa…

Tylsää – kriketin katsominen (haauuuukotus)…

Jännittävää – uiminen monsuunin sekoittamassa meressä ja kalat koralliriutoilla…

Masentavaa – köyhyys ja päätön politiikka

Piristävää – ronsukulkueet ja aurinko…

~ ~ ~

Ja jos joku nyt luulee tietävänsä mikä on tämä salaperäinen saari niin voin kertoa, että olette väärässä. Tämä ei ole Rarotonga.