Tiikeri tankkiin kun ei muuta saa

Jotta elämästämme saarella ei tulisi tylsää järjestää täkäläinen valtiovalta tasaiseen tahtiin erilaisia ja eri asteisia yllätyksiä kansalle. Pienet kohinat pitävät väliaikaisasukkaatkin hereillä ja aiheuttavat pientä vipinää niin ettei aika tule vieraille pitkäksi. Viime viikkoina meitä on pidetty varpaillamme uhkaavasti niskaan hengittävän energiakriisin takia.

On nimittäin niin, että saaremme on kuukausia – kai vuosia – subventoinut huimiin hintoihin maailmalla kivunnutta bensanhintaa. Kansa ei ole joutunut maksamaan menovedestään sen oikeaa käypää hintaa vaan vain osan siitä valtion samalla kuitenkin velkaantuessa. Kansa tietysti hykertelee lyhytnäköisenä tyytyväisyyttään mutta valtion jo muutenkin lähes tyhjänä kumiseva ja vain lainarahalla pyörivä kassa on tämän takia nyt melkoisella koetuksella. Niin kovalla, että tilanne alkaa käymään sietämättömäksi.

Menovettähän ei täällä saa myydä kuin kaksi putiikkia. Toinen on kansallinen, toinen naapurivaltion pyörittämä kansainvälinen ketju. Jälkimmäiselle on saari nyt velkaa vajaat 100 miljoonaa amerikan rahaa tukiaisia. Seurauksena on se, ettei ko. ketju enää halua myydä bensaa saarelle ja täten ovat asemien tankit tyhjää täynnä. Kuka nyt tietentahtoen velaksi myy – ainakaan jatkuvalla syötöllä.

Tämä oli tilanne muutama viikko sitten. Nyt uusien vauhti- ja vaaratilanteiden luomiseksi on myös kansallisen – valtion ylläpitämän – ketjun asemat kiinni. Syy? Putiikin tuotantolaitosten työntekijöiden lakko. En ole koko päivänä saanut selville mistä lakko johtuu mutta tietäen tämän maan ja tavat niin ei täällä lakkoon mitään erityistä syytä oikeastaan tarvitakaan. Lakkoillaan lakon vuoksi.

Jos tästä tilanteesta jotain positiivista pitää löytää niin mainittakoon, ettei kadut ole koskaan olleet arkena näin tyhjiä kuin tänään ihmisten säästellessä vähäisiä bensojansa. Siinä autoilijan hermo lepää.

Ja toisekseen, meidän autossa on tankki täynnä!