Ja kaikki huusivat…

Jos Afrikka on sarvikuonojen maa niin kuin Eput väittää niin Auts!-raalia on väistämättä silloin kenguruiden maa. Taannoisella kaakon ja lounaan väliin suuntautuneella toivio-matkallamme kohtasimme näet näitä otuksia harvase päivä pilvin pimein. Ennen em. kaukaiselle mantereelle päätymistäni en ollut villeimmissäkään eläinkuvitelmissani uskonut näitä loikkareita olevan niinkin paljon.

Vaikka Kössiin emme törmänneetkään niin serkut ja kummin kaimat kyllä tulivat tutuiksi. Jossain tapauksissa melkein liiankin. Kengut ovat parhaimmillaan/pahimmillaan nimittäin kohtalaisen uteliasta porukkaa, ainakin paikoissa jossa me loikimme. Liikennehazarditekijä ne ovat myös pahimmasta päästä. Ensimmäisen kymmenen läheltä piti tilanteen jälkeen en enää ihmetellyt miksi karjarautoja näkyi myös paikallisissa kottikärryissä.

Koska blogimme saaman tiedon mukaan Macropussien (lat.) metsästys on Auts!-raaliassa kielletty, on niiden yli ajo ilmeisesti ainut olemassa oleva kaatotapa. (Eläinaktivistit älkööt vaivautuko nousemaan barrikaadeille – tämä ei ole puollustus tahi suuntaan tai toiseen kannanotto asian tiimoilta.)

Toisaalta, kun oikein ajattelee niin se selittää miksi Auts!-raaliassa on niin eriskummallisen rumia – lähinnä mittasuhteettomuuksiin pidennettyjä (lie mistä kompleksista sekin juontaa juurensa...) – autoja niin paljon. Kuka nyt nätillä autolla haluaa noinkin kohtalaisen kokoisen eläimen yli ajaa – ei kukaan. Kiesien rumuudesta voi olla tosin montaa mieltä. Tiedän, että meidän isäntä on sitä päinvastaista kuin minä. Mutta mitäpä tuosta sillä tärkeintä on se, että me kaikki...

... katsomme nyt kengurun loikkaa sillä blogimme on löytänyt sen!