Vaalivalmentautumista

Kuulimpa juuri, että eduskuntavaalihässäkkä on kaikkine kohahduttavine nimityksineen, pois jättäytymisineen ja ehdokasmetsästyksineen taasen polkaistu käyntiin Suomen niemellä. Lykkyä tykö vaan.

Uutimet informoivat, että toistaiseksi puolueet ovat julkistaneet vain vähän julkkiskandidaatteja, mutta lisää on tulossa. Osa puolueista pitää paikkoja nimenomaan julkkiksille auki. Merkki orastavasta epätoivosta?

Kovimman kaappauksen on tähän mennessä tiettävästi tehnyt Keskusta, joka sai listoilleen curling-maajoukkueen peräsimestä tunnetun Markku Uusipaavalniemen. HURAA!? Onkohan tämä merkki Keskustan akuutista arviointikyvyn vai mielikuvituksen puutteesta?

Mieltäni askarruttaa – yhtään Uusipaavalniemen luotsaaman joukkueeen saavutusta väheksymättä – mikä tekee tästä curling-gurusta Keskustan mielestä sopivan ellei verrattoman kansanedustajakandidaatin? Mikä on hänen pätevyytensä? Vastaukseksi EI käy olympiamitali, vertaansa vailla oleva rannetekniikka curling-kiven heitossa tai harjankäyttökyky, koska ne eivät paljoa budjettiriihessä lämmitä, eivätkä ne varmasti ratkaise pienituloisten, työttömien eikä syrjäytyneiden ongelmia. Ei edes Curling suurmaassa Kanadassa.

Jään innolla odottamaan Uusipaavalniemen vaaliblogin julkaisemista.

Harjailemisiin.