Postimerkki-harrastelijat

Saaremme ei ole vähään aikaan motivoinut Asian laidan taivaltajaa kirjoittamaan mitään tilanteesta täällä. Syynä siihen on surkeisiin, suoraan sanottuna masentaviin mittoihin viime aikoina päässyt asian hoito. Kaikki on retuperällä.

Yhtenä esimerkkinä asioiden säälittävästä tilasta – sieltä ”kesyimmästä” päästä – mainittakooon taannoinen postimerkki-episoodi. Nimittäin. Yhtäkkiä yllättäen viime viikolla tiedotti sanomalehdet aasialaisen elefantin kokoisin kirjaimin kansaa siitä, että postimerkit ovat saarelta nyt loppu. Slut. Finito totale.

Ja kun asiaa alettiin kaivella ja syyllistä etsiä – sillä sellainenhan aina pitää löytää vaikkei häntä siitä millään tavalla koskaan rangaistaisi – niin kaiken takana ei ollutkaan nainen vaan eräs ministeri, yllätys yllätys! Hän ei ollut yksinkertaisesti "muistanut" tilata merkkejä lisää.

Mutta mitäpä tällä saarella osattaisiin tehdä hyvin muuta kuin virheitä.

Ja kun postimerkkien saantimahdollisuutta pikana alettiin sitten paniikissa selvittelemään legioonan kokoisen saarelaisporukan kanssa – sillä vähempihän ei täällä riitä, olihan presidentilläkin vain 53 henkilöitymän kokoinen delegaatio muassaan viime viikon YK:n yleiskokouksessa – niin selvisi mm. seuraavaa: (i) jos postimerkkejä tilattaisiin yksityiseltä painotalolta valtion omistaman sijaan olisivat kustannussäästöt huomattavia; ja (ii) turvallisuustekijöiden (esim. vesileima yms.) sisällyttäminen merkkeihin on yksityiseltä painotalolta mahdollista mutta valtion painotalo – jota tähän mennessä on vain käytetty – ei sellaisia osaa tehdä.

Summa summarum. Postimerkkejä odotellessa nuoleskelemme ainoastaan näppejämme. Pullopostin lähetyksen ohessa.