Asian laidalla

... ja toisinaan laidan yli. Härmäläinen huuhtoutuneena Aasian laidalla trooppiselle saarelle – miltei uimaetäisyydellä lähimmästä mantereesta – jolla ajetaan päivittäin väärällä puolella tietä ja syödään sormin. Elämää täältä sinnepäin katsottuna.

perjantaina, joulukuuta 30, 2005

HUOMIO Tarza, Sauli & Matti !!!


Saaremme presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin innoittamana olen laatinut takuuvarmat vaalimanifestivinkit Suomen presidenttikilvan kolmelle pääehdokkaalle. Näillä jos millä pääsee tasavallan seuraavaksi presidentiksi. Ainakin yksi ehdokkaista.

VASTUUVAPAUS: Emme suosittele kokeilemaan oheisia valvotuissa olosuhteissa testattuja metodeja kotioloissa.

Tarza "Conanin Camu" Halonen
Ilmaiset luomu-mämmit kaikille Kalliolaisille ja Conan-faneille!!!

Perustelut: Tarzan brändi on vahva ja hänellä on hommat kivasti hanskassa. Conan-kaveeraus oli oivallinen veto. Sitä mukaellen”Conanin Camu”, joka vetoaa hyvin nuorisoon, jonka tuki vielä hiukan ontuu.

Matti "Tasavallan Mittainen" Vanhanen
Ilmaiset työkaluvyöt kaikille Nurmijärveläisille omakotitalon rakentaneille absolutisti-jugend-harrastajille!!!

Perustelut: VaikkaVanhasen kampanjatiimi onkin lanserannut (LUE: vohkinut Saulin leiristä) Matille oivallisen brändin ”Tasavallan Mittainen”, joka uponnee hameväkeen kuin häkä on Matilla vielä kiinni otettavaa. Siksi Vanhasen tulee vedota hengenheimolaisiinsa eli muihin halontekijäharrastelijoihin.

Sauli "Työväen Presidentti" Niinistö
Ilmaiset rullaluistimet kaikille duunareille!!!

Perustelut: Vanhasen leirin pöllittyä Saulilta varman voittobrändin ja Niinistön leirin yritettyä tökerösti pukea Sauli Tarjan vatteisiin on Saulilla vielä pitkä sarka luisteltavana kiriäkseen itsensä piintyneemmänkin vasemmistolaisduunarin kovettuneeseen sydämeen. Siihen tarvitaan muutakin kuin Cafe Niinistöjä ja henk.koht. blogeja. Nyt kun Tanjakin on jo out.

tiistaina, joulukuuta 20, 2005

Out of office


Blogin fysio- ja lääkintätiimi lähtee nyt lomalle Suomenniemen pakkasisännän hermojenviilennyskäsittelyyn.

Kohtaamme uusin kylmin hermoin taas kohta 2006 - Saturnuksen vuosissa mitattuna todella pian!

Kaikkea hyvää kaikille!

Äly hoi älä jätä (varsinkaan Singaporessa)


Olimme kuulleet monta juttua tuosta tarunhohtoisesta ihmemaasta missä kaikki ovat kauniita, rohkeita ja rikkaita, ja ajelevat ässä-mersuillaan ja bemareillaan kullalla päällystetyillä kaduilla roskaamatta ympäristöä, jauhamatta purukumia, ja käyttämättä humausaineita hirttotuomion uhalla. Olimme varautuneet kohtaamaan tämän utopian avoimin mielin joskin (ainakin allekirjoittanut) hienoisesti epäluuloisena siitä, voiko moista paikkaa maa päällään kantaa.

Ja niinhän se osoittautui ettei voi. Legenda siitä, ettei Singaporessa heitellä roskia kaduille on silkkaa potaskaa. Me näimme omin – emme lainatuin, vuokratuin tahi anastetuin silmin – useita roskia useilla eri kaduilla ko. kaupungissa. Lisäksi ihmiset pössyttelivät tupakkaa korsteenien lailla, jossain tapauksissa jopa kaksin käsin. Purukumia jauhettiin sumeilematta ylt-ympäriinsä – varsinkin allekirjoittanut – enkä siitä huolimatta löytänyt itseäni putkasta missään vaiheessa lyhyttä visiittiämme.

Kaiken tämän lisäksi on minun valitettavasti nostettava taas Asian laidalle eräs seikka, joka on sydäntäni lähellä. Nimittäin. Äly. Terve maalaisjärki. Logiikka.

Singaporelaisen hotellimme huoneen 30cm x 15cm x 25cm kokoisen kassakaapin ovessa oli oheinen kyltti opastamassa käyttäjää. Pyydän lukijoita keskittämään katseensa sanan CAUTION alla olevaan lauseeseen. (Tekstin suomennos sitä kaipaaville: TUKEHTUMISVAARA OLEMASSA.)



Haluan kysyä kuulijoiltani ketä varten ja miksi tämä teksti ovessa luki? Emme voineet isännän kanssa keksiä mitään muuta syytä kuin, että hotellilla tai kassakaapin valmistajalla oli huoli, että joku älypää-asiakas saattaa sulkea kissansa, miniatyyri koiransa, kilpikonnansa, tai kolmekiloisen vauvansa kassakaappiin siksi aikaa kun poistuu huoneesta. Tai parhaimmassa tapauksessa iskee oman älypäänsä sisään ja lyö oven perässä kiinni jolloin TUKEHTUMISVAARA ON OLEMASSA!

Ihan oikeasti!

sunnuntaina, joulukuuta 18, 2005

Pipti paip


Aksentit ovat melko hupaisa mutta myös ajoittain hiuksia nostattava ilmiö maailmalla. Moni kieliä opiskellut muailmalle lähtijä on saanut karvaasti kokea, että vaikka kuinka kuuliaisesti olisi päntännyt jokaisen sanamuodon epäsäännöllisyyksineen päivineen ja verbin taivutuksen kierteillä ja ilman, niin kun natiivien kanssa koettaa alkaa kommunikoimaan nouseekin se kuuluisa kielimuuri eteen.

Me emme olleet opiskelleet tagalogia ennen Asian toiselle laidalle lähtöä sillä meidän oli annettu ymmärtää, että kyllä englannilla pärjää. Eikä siinä mitään. Kyllä me pärjäsimme. Heti kun korvamme harjaantuivat suodattamaan kuulemamme ”pipti paip”-kanavan kautta. Antakaahan kun täsmennän.

Eräänä päivänä isäntä joutui höristämään korviaan lokaalin kanssa keskustellessaan oikein olan takaa (kuvainnollisesti). Lokaali oli isännän hintakyselyyn vastannut ”pipti paip pipti”. Tuuheita kulmakarvojaan nostellen isäntä oli pyytänyt keskustelukumppaniaan toistamaan sanomansa samalla omassa päässään käyden läpi kaikkien osaamiensa kielien numerot (mukaan lukien ruotsin), kunnes hänelle valkeni: ”55.50 – fifty five fifty”.

Aivan kuten ranskankieliset eivät osaa ääntää h-kirjainta, britit ä tai ö-kirjaimia, tai kun suomalainen kamppailee th-äänteen kanssa englannissa (esim. ”the” sanassa), natiiville pilippiiniläiselle f-kirjain menee yli hilseen. Tämän kommervenkin älyttyämme elo olikin helppoa.

Sitä mietin kyllä edelleen, miten asia sujuu toisin päin, kun härmäläinen tilaa ulkomailla huonepalvelusta: ”Tuu tii tu tööti tuu”.

torstaina, joulukuuta 15, 2005

Pössyttelevät parlamentaarikot


Nyt ei ihminen vielä maltakaan raportoida ulkomaan visiitistä vaikka tukka haittaa jo ohikulkijoita naapurien lisäksi. Ei kerkki ei kerkki. Nimittäin. Oma saari suoltaa kirjoitusideoita siinä määrin, että gigan muistitikku taittuu jo kaarelle. Pakko siis hieman keventää. Siis tikkua.

Tämän päivän lehden etusivu raportoi seuraavaa: Saaren parlamentissa, armeijan erikoisjoukkojen suorittamassa turvatarkastuksessa oli eräästä parlamentin huoneesta, johon vain kansanedustajilla on pääsy, löydetty … Pommi? – Ei. Tommi? – Ei. Rommi? – Ei. Joulupukki? – Ei. Tonttu? – Ei. Afrikan tähti? – Ei.

Vaan pieni muotoinen kannabis-viljelmä!!!

Kyllä vanhat silmänne kuulivat oikein. Meidän saaren kansanedustajat kasvattelevat parlamentissa ruohoa päivät pitkät.

Mutta miksi tämä ei hämmästytä minua? Ehkä siksi, että harva uutinen täällä enää hämmästyttää. Kaikki tuntuu olevan mahdollista meidän saarella ja yleensä pahassa. Jokainen uutinen, vaikka kuinka aprillipilalta kuulostaisikin, voi olla ja usein on mahdollinen.

Ja kukaanhan ei tietenkään myönnä mitään. Ainakaan kansanedustajat. Poliisin mukaan parlamentin siivoojat ovat toden näköisesti viljelmän takana.

Pliiiiis.

tiistaina, joulukuuta 13, 2005

I’m back – Olen selkä


Kaksi viikkoa ja kolme päivää sitten nukahdin epämukavaan nojatuolin-tapaiseen. Kun seuraavan kerran silmäni avasin olin toisessa maassa. Se ei tullut minulle kuitenkaan yllätyksenä, sillä olin ennen nukahtamistani astunut lentokoneen tapaiseen, jonka oli tarkoitus poistua saaremme maa-alueelta, ilmatilasta ja aluevesiltä.

Pätevien blogi-lomittajien puutteessa (ja/tai allekirjoittaneen liian vaativien valintakriteerien takia) blogi-parkamme joutui oman onnensa nojaan, heitteille, sään armoille, ja laihdutuskuurille sillä aikaa kun isäntäväki kävi vastapäisellä Asian laidalla blogi-materiaalin hakumatkalla.

Blogimme näkyy kuitenkin selvinneen tästä Yksin Kotona 1 seikkailustaan monsuunisateiden jatkumisesta ja juhannuksen lähestymisestä huolimatta pahemmitta kolhuitta. Tästä on hyvä jatkaa, sillä tarinaa, mielikuvia ja muistoja matkastamme on laitettu korvien taa niin paljon ettei tukka mahdu enää päähän.

Ihan kohta.

Hetkonen sanoi Putkonen.