Fiksumpaa ajoa

Luinpa taas tässä päivänä eräänä saaremme liikennettä koskevan uutisen pätkän, jonka otsikko lupasi paljon mutta antoi loppujen lopuksi juuri niin vähän kuin mitä syvällä sisimmässäni epäilinkin. Nimittäin. Kun otsikossa seisoo, että ajaminen saarellamme muuttuu ”fiksummaksi” nostaa se viilipyttymäisemmänkin täällä asuvan ulkomaalaisen kulmakarvat varovaisen toivonriemukkaana kysymysmerkkisesti kohoasentoon.

Otsikon osuttua silmääni ajattelin sekunnin sadasosan ajan, että josko ihmeet tosiaan maailmassa olisivat esim. joulun kunniaksi mahdollisia ja saarelaiset olisivat tulleen järkiinsä tämän liikenne-nimisen vitsin suhteen täällä. Tarvetta olisi nimittäin kaiken parantamiseen mitä liikenteeseen täällä liittyy alkaen autoilijoiden ajotaidoista ja -käyttäytymisestä, autojen ja teiden kuntoon sekä rekisterien ja arkistojen ylläpitoon.

Mutta kuten odottaa saattoi pilvilinnani sortui jo noin 0.274 sekunnin kuluttua otsikon lukemisesta. Uudistus jolla uutisjutun mukaan ajamisesta tulisi ”fiksumpaa” mutta jolla ei oikeasti ole varsinaisen ajamisen kanssa mitään tekemistä oli, että saarelaisten ajokortit uudistuvat digiaikaan sopiviksi ja oikein biometrismäisesti. Huraa, huusivat kaikki saarelaiset taputtaen iloisina karvaisia käsiään vaikka eivät ymmärtäneetkään mitä sanat digi tai biometrinen tarkoittaa.

Seuraavaksi soisin suurten harhaanjohtajien tekevän jotain OIKEASTI liikennettä parantavaa tahi edistävää. Esim. kääntämällä tiet oikein päin tai kieltämällä autoilun kokonaan muilta kuin oikein autoa käsitteleviltä ihmisiltä eli ulkomaalaisilta.

Siihen ei biometriä tarvita. Ei edes tavallista metriä.

Teillä tietämättömillä

Saareltamme kun poistuu ei koskaan tiedä mitä kotona odottaa, kun sinne palaa, tai onko ylipäänsä kotia minne palata, jos se on vaikka palanut. Nimittäin. Täkäläisen terrorismin vastaisen lain puitteissa, joka hiljattain hönkäistiin jälleen henkiin, saavat viranomaiset pistää matalaksi minkä tahansa mökin, jos katsoo sen vaarantavan kansallisen turvallisuuden. Samalla saavat huutia liian uskaliaat journalistit ja uutistoimitukset, jotka eivät halua noudattaa hallituksen propagandistista, sensuurin sävyttämää linjaa.

Ja sanomattakin on selvää, että Asian laidan ottaman rikkumattoman kriittisen linjan takia on vaatimaton journalisti-tiimimme pureskellut kyntensä verille asti asian osalta jo kauan aikaa sitten peläten katon menevän pään päältä minä tuokiona hyvänsä. Näin ei kuitenkaan ole vielä käynyt ja painokoneemme saavat paahtaa sataa totuuden paljastamiseksi edelleen.

Sen sijaan, uuden vuoden yllätyksenä monien tyhjien lupauksien jälkeen oli täällä kyllä tiet laitettu niin sanotusti uusiksi. Sen saimme karvaasti kokea esimmäisenä liikennöintipäivänämme 2007. Nimittäin. Jotkin kaupungin pääkadut oli yllättäen ja pyytämättä muutettu yhdensuuntaisiksi, turvallisuussyistä. Kenen turvallisuuden, on kansallinen mysteeri.

Asiasta ei tietenkään virallisesti tiedotettu kansaa millään tavalla etukäteen kartoin tahi havainnekuvin tai edes tieluetteloin. Pari kuukautta ennen tempausta kyllä lehdissä julkaistiin mitä erilaisempia spekulaatioita, vedonlyöntejä ja versioita potentiaalisista uusisista liikennejärjestelyistä mutta arvailun varaan jäi mikä niistä olisi se oikea. Nyt kun mietin asiaa niin ei varmasti mikään. Hyväuskoisen kansan harhauttamiseksi ne vaan tehtiin. Pysyvätpähän alamaiset nöyrinä.

Että kun ruuhkia ei muuten saada aikaiseksi niin pistetään koko sydeemi uusiksi kaikkien autoilijoiden harmiksi, päänvaivaksi ja harhauttamiseksi. Kyllä se siitä. Ajallaan ajellaan. Teillä tietämättömillä.

Yleismaailmallista

Ja niin mikäkö? No joulu. Ja kaikki siihen liittyvät hässäkät koristeita, kynttilöitä, kuusia ja pukkia myöden. Ei sitä moni uskoisi mutta kolmella eri mantereella joulukuussa pyrähtäneenä ja asiaan perehtyneenä voin sanoa, että kyllä niin on että näin on.

Häkellyttävintähän tässä löydöksessä on se, että monet Euroopassa tai ainakin Suomessa mieltävät joulun vain kristittyjen juhlaksi Jessen synttäreitähän silloin juhlitaan. Vaan eipä niin tee esim. Thaimaan buddhalaiset tai meidän saaren buddhalaiset, hindut tai muslimit joita enemmistö täällä on. Paikallisessa supermarketissamme oli pihalle pystytetty oikein joulumaailma, joissa myytiin jos minkälaista killutinta, hörhellystä ja kimaltelevaa palloa. Ja joulukuusimyyjät ilmestyivät joka jouluiseen tapaansa parvekkeemme alapuolelle neljä päivää ennen joulua myymään ”kuusiaan”. Tai siis lähinnä sypressin näköisiä hassusti harottavia puunkuvatuksia. Ja kaupaksi ne kävi. Sadoittain.

Kaiken kaikkiaan en tiedä olenko missään nähnyt sellaista jouluhässäkkää ja hösellystä kuin Aasiassa. Ei edes koko maailman materialismin ja krääsän kehto, mekka, alku ja juuri eli Ameriikan Yhdysvallat, jossa kaikilla lapsilla on viisi pleikkaria, soivia leluja, paljon karkkia ja vähintään kolme ponia ja koiranpentu, vedä vertoja tälle kohinalla nousevalle maailman kolkalle.

USA:ssa joulumeininki oli miltei pateettisen latteaa verrattuna Aasialaisten joulukrääsämassahurmokselle. Ei vedä vertoja jenkkien joulukadut esim. muslimilais-hindulais-buddhalais-taolaisen Singaporen joulukadun valo-koriste-musa-spektaakkeli-humulle. Ei lähellekään. Ja meidän saaremme piskuisessa pääkaupungissa oli jouluista letkuvaloa vedetty ympäri kaupunkia enemmän kuin jenkit sitä koskaan edes pystyy tuottamaan. Energiapulasta viis.

Vielä kun saisi näille jannuille taottua edes yhden yksinkertaisen joulufaktan päähän:

Santa is from FINLAND, not from ENGLAND!