Kashmirilaisvillatakki-ryhmä otti vastuun Tommi-iskusta
Juuri julkaistujen mediatietojen mukaan entuudestaan tuntematon Kashmirilaisvillatakki-ryhmä on ottanut vastuun viikonloppuisesta Tommi-iskusta Uudessakaupungissa.
Kashmirilaisvillatakki-ryhmän internet-sivuilla julkaistun tiedotteen mukaan joukkion ambitiona on kampanjoida Suomi tainnoksiin ja ohjastaa ex-rallikuski Tommi "Puuppolan Paroni" Mäkinen seuraavaksi tasavallan presidentiksi.
"Tommi Presidentiksi vaikka läpi harmaan kiven tai muuten... " –kampanjalla ryhmä ajaa ex-rallikuskien ja heidän sidosryhmiensä asiaa.
"Mielestämme ex-rallikuskit ovat jätetty nyky-Suomessa täysin omien sponsoriensa nojaan. He eivät ole oikeutettuja minkäänlaisiin maataloustukiin eikä turvakaarivähennyksiin ja tuntevatkin usein siksi olevansa kahden asunnon loukussa", ryhmän päätiedottaja V.T. Palli sanailee joukon tiedotteessa.
Suomi on tuominnut iskun ja on eduskunnan hätäistunnossa päättänyt kieltää kaikkien kashmirilaisvillatakkien tuonnin maahan ensi viikon tiistaista lähtien.
Ulkoministeriö on myös diplomaattisuhteiden katkaisemisen uhalla pyytänyt sulkemaan ryhmän internet-sivuston, jotka tähän tietoon on paikannettu Aasian laidalla sijaitsevalta trooppiselta saarelta. Vastausta Suomen pyyntöön ei vielä ole saatu epävakaiden tuuliolosuhteiden takia.
Kellojen siirtoa
Sillä aikaa, kun meikäläiset veteli hirsiä pitkin poikin saarta ja uneksivat paremmasta huomisesta ja lottovoitoista, Suomessa vietettiin taas kerran raskas ja työntäyteinen lauantain ja sunnuntain välinen yö. Syy? Tuo joka vuosittain kahdesti toistuva koko kansan katastrofivalmiusharjoitus Operaatio Kellojen Siirto – yksi harvoista asioista, joita minä en Suomesta kaipaa.
Koko kansa, ja yhdentyvän euroopan myötä koko maanosa, vääntäytyy keskellä yötä ylös sängyistään, ojanpohjilta, saunanlaveteilta ja uuninpankoilta ... siirtämään kelloja!!!
Olkkarin vanha kaappikello vierashuoneeseen kumajamaan, lasten huoneen Muumi-kello keittiötä piristämään, päämakkarin kelloradio parvekkeelle talvi-iltojen ratoksi ja kyökin munakello vessaan täysistuntojen ajanottoon. Ja kaikista rasittavimpiahan ovat autonkellot – lähde nyt keskellä yötä jäiseen kiesiin ruuvaamaan irti kelloa. Mikä riesa!!!
Ja sillä aikaa, kun kansa siirteli kellojansa ärräpäitä murahdellen ja hikikarpalot ohimoilta unihiekkaisiin silmiin valuen, joutuivat poloiset kaukoliikenteen bussikuskit ja veturinkuljettajat tyhjän panttina potkimaan renkaita ja ohikulkevia aamuvirkkuja mummoja seisottaessaan ajokkejaan tunnin pysäkeillä ja asemilla, jotta muu kansa voisi suorittaa siirtotyönsä rauhassa.
Mitä järkeä?
Kysyn vaan.
Ja käännän kylkeä klo 03.00 26.3.2006.
Lupa oleskella
Oli tullut aika uusia herrasväen oleskeluluvat tällä saarella luvan kanssa oleskeluun. Jo ennakkoon varauduimme tulevaan koitokseen mm. minä ottamalla kaksi viikkoa hermolomaa ja isäntä varakäämienkorvikkeita hamstraamalla, sillä tiesimme niiden tulevan tarpeeseen. Sen lisäksi aloitimme hakemusruljanssin hyvissä ajoin – tai niin me poloiset mitään tietävät pohjoismaalaiset valkonaamat luulimme.
Ensinnäkin, hakukaavakkeita saimme odotella noin 10,080 minuutin verran. En tiedä oliko muste loppunut saarelta vai oliko kaavakkeille asetettu jokin vuosittainen valmistuskiintiö, joka oli nyt ylitetty mutta joka tapauksessa näin kävi.
Toisekseen, pakollisen suosituskirjeen saaminen paikallisen rahaministeriön ulkosuhteiden alidirektoraatin ylimmän alivaltiosihteerin kansliasta kesti sekin aikansa – Saturnuksen vuosissa mitattuna noin 0.005297 vuotta.
Tässä vaiheessa olin vielä kohtalaisen tyytyväinen sekä toiveikas asioiden etenemisvauhtiin. Tämä osoittautui kovin ennen aikaiseksi henskelien paukutteluksi.
Kaikki tarvittavat paperossit valokuvineen, sormenjälkineen, DNA-näytteineen, ja lottokuponkeineen päivineen laitoin lähetin matkaan ja hänet hakemaan tuota tarvitsemaamme lupaa OLLA. Ja mitä, vain saadakseni koko pumaskan bumerangina takaisin ennen kuin ehdin kissaa sanoa.
Oleskelulupahakemustamme ei suinkaan ollut hylätty. Vielä pahempaa. Sitä ei oltu käsitelty. Syy: rahaministeriön ulkosuhteiden alidirektoraatin ylimmän alivaltiosihteerin suosituskirjeestä puuttui YKSI sana. Yksi.
Kyllä. Vanhat silmänne kuulivat jälleen kerran oikein. Koska em. kirjeestä puuttui sana ”ilmaiseksi” ei immigraation virkamiesnaishenkilö ollut suostunut käsittelemään hakemustamme.
Ei kun uutta yritystä. Tällä kertaa soppaan lusikkansa lisäsi työnantajani kirjoittaen ystävällismielisen postauksen selittäen, että koska meikäläisten ei ole ennenkään tarvinnut pyytää o-lupia ”ilmaiseksi” ei kai sitten nytkään. Vähänpä poloinen työnantajani tiesi.
Kuin dejà-vu tuli hakemuksemme jälleen kerran paluupostina takaisin ennen kuin ryhävalasta ehdin sanoa, samoin omistuskirjoituksin kuin aikaisemmin: Pitää pyytää ”ilmaiseksi”. Tässä vaiheessa oli o-lupiemme vanhentumiseen enää 96 tuntia joista vain 1440 minuuttia virka-aikaa jolloin hakemustamme voitaisiin siis käsitellä.
Eipä siinä auttanut itku vihannesmarkkinoilla. Pyysimme PIKANA rahaministeriön ulkosuhteiden alidirektoraatin ylimmältä alivaltiosihteeriltä uutta kirjettä, jossa tämä suosittaisi herra-rouva immigraatioherraa ystävällisesti myöntämään meille oleskeluluvat ILMAISEKSI.
Ja kas kummaa. Johan alkoi Lyyti kirjoittamaan. Saimme kirjeen miltei äänennopeudella ja sen myötä o-luvat alta Jupiterin aikayksikön. Mahdottomasta oli tullut totta.
Voimme taas huokaista helpotuksesta ja vain olla, ihan luvan kanssa.
Pelihousuista ja liikenteestä
Isäntä oli repiä pelihousunsa eilen. Kävi nimittäin niin, että saaremme ehkä ylivoimaisesti ärsyttävin ilmiö eli liikenne oli taas kerran niin pahasti sekaisin, että se meni rauhallisemmankin suomalaisen miehen hilseen sietokyvyn yli.
Liikenne, tuo pirullinen jokapäiväinen (paitsi usein sunnuntaisin ja hindujumalien selkien takana skuggassa ajettaessa) koettelemus oli polttaa miehen viimeisenkin varapäreen aasialaisen korvikkeen. Ei ollut edes lounasaika tai koulujen loppumisajankohta, jolloin tiet yleensä ovat sumpussa triljoonista Hiace-pakuista, jotka kyyditsevät lapsosia koteihinsa. Oli vain hetki päivästä jolloin kaikki, jotka tiellä liikkuivat pysähtyivät – ilman mitään selkeää saatika järkevää syytä – ja isäntä oli motissa.
”Liian monta idioottimaisesti kulkuneuvoillaan käyttäytyvää ihmistä liikenteessä yhtä aikaa”, oli isännän yksiselitteinen tulkinta asiasta. Matemaattisia kaavoja ei tähän analyysiin tarvittu.
Tästä aiheesta voisi – ja tullaan varmasti – kirjoittamaan siihen kuuluisaan hamaan loppuun saakka. Sillä valitettavasti rasittavuudellaan megalomaanisiin mittasuhteisiin paisuva liikenne-ilmiö saarellamme ei tule poistumaan. Niin suureen ihmeeseen ei usko kukaan. Ei auta itku eikä hammasten kiristys. Meinaan kokeiltu on sitäkin.
Niin ja loppujen lopuksi isännän pelihousuille ei käynyt kuinkaan, lähinnä siksi ettei hänellä ole pelihousuja. Housuja hänellä kuitenkin on.
Varapäreitä voisitte kyllä laittaa Suomesta tulemaan. Ei näistä aasialaisista korvikkeista ole mihinkään.
Luomulantapaperi – Suomen paperiteollisuuden ja maailman norsujen pelastus
Minulla on ehdotus Suomen paperiteollisuudelle. Nimittäin.
Viimeksi eilen saimme lukea ja kuulla tiedotusvälineiden uutisoimana siitä kuinka paperiteollisuutemme keulakuva ja ylpeydenaihe StoraEnso joutuu huonon markkinatilanteen ja paperin hintapaineiden pakottama säästökuurille. Suomeksi käännettynä tämä tarkoittaa työntekijöiden irtisanomisia, paperitehtaiden myyntiä sekä paperikoneiden sulkua. Ei tosin tietenkään kaikkien, luoja paratkoon.
Minulle on tähän ahdinkoon pelastava ratkaisu: norsun lanta. Kyllä! Vanhat korvanne lukivat oikein.
On nähkääs niin, että pitkien kalkulointien ja tieteellisten eksperimenttien avulla suorittaman tutkimukseni mukaan norsunlantaa paperinvalmistukseen käyttämällä voimme pelastaa sekä Suomen paperiteollisuuden että uhanalaiset maailman efelantit. Antakaahan kun selvennän.
Saarellamme on jo jonkin aikaa eräs näppäräpäinen yrittäjä valmistanut paperia norsun lannasta. On näet niin, että kärsäkkäät ystävämme toimivat ikään kuin luonnolliset selluloosatehtaat. Kun tuuppaat heinää sisään toisesta päästä, tulee linjan toisesta päästä ulos valmista luonnonmukaista (ei valkaisematonta) selluloosaa. Koska efelantit kuulemma sulattavat syömästään vain noin 60 prosenttia (muistaakseni) on tuloksena tai jätöksenä valmista raaka-ainetta paperivalmistukseen!
Ehdotankin siis, että Suomi perustaa maailman norsuille oman reservaatin. (Tiedostan tämän sanan negatiivisen konnotaation mutta en keksi parempaakaan tähän hätään ja hätähän on suuri, kun sekä Suomen paperiteollisuuden että maailman efelanttien kohtalo on minun käsissäni!) Siellä voisivat kärsäkkäämme vapaasti elää ja oleilla ilman salametsästäjien ynnä muiden predaattorien häirintää. Päivittäin reservaatin henkilöstö (siis Suomen paperiteollisuuden työntekijät) keräisivät lannat kokoon ja ajaisivat ne luomupaperikoneeseen. Siis paalia kärsän alle ja saavi hännän alle.
Koska maailman norsut eivät tällä hetkellä ehkä vielä pysty täysin vastaamaan koko maailman paperiteollisuuden raaka-aineiden tarpeeseen, voidaan norsuille kehittää lisääntymisohjelma Kiinan kansantasavallan sponsoroiman Yksi Vasikka –politiikan sijaan. Näin uhanalaiset maailman efelantit eivät ole pelkästään suojeltuja mutta myös niiden tulevaisuuden sukupolvien elämä ovat turvattu.
Myöskään StoraEnson ei tarvitse vähentää – työn määrä päinvastoin tullee lisääntymään koska luomulantapaperin teko on paljon tavallista paperinvalmistusta työvoimaa vaativampaa. Luomulantapaperin menekki puolestaan on taattu. Kaikkihan tänä päivänä haluavat ostaa luomua ja varsinkin, jos sen ostamisella tukee maailman norsuja ja Suomen paperiteollisuutta.
Maailma on pelastunut.
Jään odottamaan Suomen paperiteollisuuden yhteydenottoa ja alan samalla myös henkisesti valmistautumaan ensi vuoden Nobelin Luomu-talouden palkinnon vastaanottamiseen.
Poliittiset munkit ja muita leivonnaisia
Kuulkaahan tätä. Päivän kohu-uutinen tietää kertoa, että saaremme munkkipuolueen päämunkki UD on kääntänyt takkinsa, loikannut, vaihtanut vakaumustaan, ja tullut uskoon paljastaen todellisen luonteensa ja hillonsa lisäaineellisen tuoteselosteen.
Munkki UD on tarkoin harkittuaan päättänyt seurata sisäistä ääntään ja siirtyä keskusta-oikeistolaiseen oppositiopuolueseen. Politiikkaan itsensä ja munkki(possu)veljensä viime vuonna johdattaessaan munkki UD julisti, että koska tavalliset, pinttyneet saaremme poliitikot ovat niin korruptoituneita (totta), omaan napaansa tuijottavia (totta) oman edun tavoittelijoita (totta) on munkkien tehtävä jotain. Toisin sanoen, heidän on asettuttava ehdolle omana munkkipuolueenaan ja näytettävä miten maata hallinnoidaan rehdisti, suklaakuorrutuksella tai vain sokeroituna.
Nyt munkki UD on siis hylkäämässä berliini-veljensä. Ja asiallahan EI ole mitään tekemistä sen kanssa, että uudet puolueveljet ovat luvanneet vaalit voitettuaan koko maan munkkiköörille (n. 30,000 rinkulan vahvuinen) ilmaisen sairausvakuutussydeemin… … Tyhmempi voisi luulla.
Presidenttipeliä
Saaremme kuninkuudesta käydään piakkoin kisailu. Pääkandidaatit Herra X ja Herra Y ovat jo aikaa sitten polkaisseet vaalikoneensa käyntiin yrittäen käännyttää vaalikansaa oikealta ja vasemmalta (kuvainnollisesti ja ei kuvainnollisesti) milloin milläkin lupauksilla verovapaita autoja ulkomailla työskenteleville, työpaikkoja vastavalmistuneille, tukiaisia lähestulkoon kaikille ammattiryhmille maan ja taivaan väliltä.
Meillekin soitettiin eilen ja pyydettiin Herra X:n kampaajaa tukemaan. Puhelu loppui lyhyeen, kun isäntä ilmoitti, ettemme ole saaren kansalaisia. Ironista sinänsä, jos jompaa kumpaa pitäisi/saisi äänestää, olisi se juuri Herra X. Jos ei muuten, niin siksi ettei Y voita. Syitä on monia mutta harkitsepa nyt esimerkiksi tätä:
Eilisessä lehdessä, etusivulla (tietysti), KISSAN kokoisin kirjaimin valistettiin kansaa ettei Herra Y suostu Herra X:n johdettavaksi, jos tämä voittaa, eikä etenkään minkäänlaiseen yhteistyöhon tahi konseksuksen rakentamiseen mm. lopullisen rauhan saamiseksi tähän maahan, jota jo yli 20 vuotta on riivannut sisäinen konflikti. Sen sijaan kylläkin, jos Herra Y itse voittaa hän aikoo vakaasti aloittaa yhteistyö- ja konsensusneuvottelut Herra X:n kanssa.
HÄH?????
Niin ja ihan vain selvennöksenä vielä mainittakoon, että Herrat X ja Y eivät ole juuri mainitsemassani konfliktissa vastapuolia.
Go figure.
Asian laita
Elämää kaukaisella saarella ja ajatuksia täältä sinnepäin katsottuna.
Ei tosikoille.
Watch this space. Katso tätä avaruutta.
