Alleviivaus

Alleviivatakseni eilisen postaukseni viestiä...

Tässä yhden saaremme päivälehden etusivun kuva ja teksti. Kuva Kanavatieltä, joka oli kerrankin nimensä veroinen.

Tiet jokena

Vaalikrapulasta toipuva saari kärsii valitettavan vaalituloksen lisäksi nyt odottamattoman runsaasta vedenpaisumuksesta. Liekö yläkerran herra vetänyt hänkin herneet nenäänsä tapahtuneen johdosta. Joka tapauksessa taivas aukesi eilen ja tänä aamuna tulin kanootilla töihin.

Kotipuistomme kohdalla häämöttää sumuisen harmaan sademuurin takana tällä hetkellä suuri lampi, jossa lootus-kukkien sijaan kasvaa suuria puita. Kaduilla vedessä epätoivoisesti rimpuilevat riksat muistuttavat lähinnä vesikirppuja. Bussit auraavat vettä kuin lunta konsanaan.

Ja tiet, jotka täällä jo muutenkin ovat vitsinaihe sinänsä ovat jokena.

Ja se ei ole mikä joke!!!

Jeh. Taidanpa lähteä tästä ongelle kotipuist... äh... kotilammelle.

Se on kivaa kun on mukavaa

Vaalit ovat ohi ja saarelaiset ja me voimme lakata (1) taas varpaankyntensä; ja (2) pidättämästä hengitystään. Suruaika voi alkaa. Kommari-sovinistien marionettinukke Herra Y on voittanut presidentinvaalit. Syy? Saaren toinen etninen pääryhmä päätti olla äänestämättä, koska kokee, että heidän ahdinkoaan ei kukaan kuitenkaan kuuntele. Heidän potentiaaliset äänensä olisivat ehkä menneet Herra X:lle eli Y:n vastustajalle.

Ja mitä sanoi tästä valitettavana pidettävästä ”boikotista” Herra Y:n kampanja-avustaja???

”Pidämme tätä hyvin positiivisena asiana... Vastujamme ei voi voittaa ilman näitä ääniä.”

Niiiiiiiin tyypillistä. Ainoastaan voitto merkitsee tässä maassa yhtään mitään koskaan ja milloinkaan. Viis siitä, että 20 prosenttia kansasta katsoo, että presidentti on yhtä tyhjän tekevä ihminen, joka ei kuitenkankaan kuuntele saatika auta heitä. Tämähän ei ole mikään ongelma. Vain vallalla on merkitystä.

Uskallan väittää, että jos esim. Suomessa kaikki suomenruotsalaiset jättäisivät äänestämättä boikotoiden vaaleja, koska kokevat ettei presidentti aja heidän asiaansa tai välitä heistä p***an vertaa, nousisi takajaloilleen ja huolestuisi muitakin kuin vain RKP. Mutta ei täällä.

Niin raivostuttavan tunteetonta, ylimielistä ja seurauksista välittämätöntä toimintaa.

Phyi.

Totuuden hetki

Olin hämmästyksen aiheuttamasta äkkireaktiosta johtuen vetää eilen maidottoman aamupäiväyrttiteeni väärään röörin ja pudottaa silmälasieni muoviset yksiteholinssit päivän uutisia lukiessani. Ei. Saaren liikennettä ei ollut muutettu järkiperäisenpään suuntaan tai edes oikeanpuoleiseksi. Taivaskaan ei ollut pudonnut niskaan ja presidentinvaalit olivat yhä aikataulussa. Jotain PALJON mullistavampaa. Nimittäin.

Eräs nimeltä mainitsematon paikallinen liike-elämän näkövinkkelistä kirjoittava online-julkaisu kirjaili hyvin suorasukaista tekstiä saaremme enemmistönä vaikuttavasta etnisestä kansanosasta, joka tällä enemmistöllään on pitänyt käytännössä kaikkea valtaa käsissään koloniaherrojen pakattua matka-arkkunsa ja karistettuaan tämän saaren pölyt safarikypäristään monia monia kuita sitten.

Ko. online-juttu kritisoi murskaavin sanoin tätä kansanosaa nimenomaan vaalikansana. Teksti soimasi heitä ”luontaisesti kykenemättöminä ja tyhminä”, jotka todennäköisesti kaikkia logiikan lakeja vastaan äänestäisivät tulevissa presidentinvaaleissa lyhyt näköisesti, tämän maan tulevaisuuden vaurauden vaarantaen, kandidaattia, joka kaveeraa kommunistien ja ääriuskovaisten sovinistien kanssa. (Kyllä! Hän on toinen vaalien pääkandidaateista. Tämä ei ole pilaa.)

Hmm… Virkistävää. Miltei epätodellista! Siis että joskus joku täällä voi sanoa niin kuin asia on, eikä miten kaikki toivovat asian olevan. Valitettavasti pelkään, että tämä hetkellinen rehellisyyden puuska meni ohi korvien suurimmalta osalta ko. kansanosaa.

No. Pian se nähdään, siis kuka voittaa. Meni syteen tai saveen, kansa saa juuri sellaisen johtajan kuin se ansaitsee. Hyvässä ja pahassa.

Tirkistelijä ja lukutoukka

Ajattelin hiukan keventää pysyen kuitenkin asiassa näin H-hetken eli vaalipäivän kolkutellessa malttamattomana ovella. Nimittäin. Pidin kohtalaisen viihdyttävänä tänään sattumalta lukemaani uutisen pätkää tulevien saaremme presidentienvaalien kahden pääkandidaatin harrastuksista.

Niin, mitä kansankunnan peräsimeen pyrkivä jo paljon elämää kokenut ja nähnyt, ja politiikan pelikentillä kouliintunut maanisä-kokelas harrastelee vapaa-aikanaan? Sienestystä, kalastusta, kookosten keruuta, veneilyä, jalkapalloa, krikettiä, rullaluistelua, taiteita, talonrakennusta, raamatun lukua vai kenties sauvakävelyä???

Sinänsä kysymyshän on hiukan outo. Sillä eihän poliitikoilla pitäisi olla aikaa, koska heillähän on aina hirvittävä kiire ja paljon ”töitä”, äänestyksiä, komiteoita, kokouksia ja kissanristiäisiä käytävänään, ja mikä tärkeintä vaaleja voitettavanaan.

No. Päästän teidän nyt kuitenkin jännityksestänne. Tässä.

Herra Y – Tirkistelevä bodari

Herra Y tykkää katsella. Hänen harrastuksiinsa nimittäin lukeutuu niin poikansa rugby pelien katsominen kuin televisionkin (KYLLÄ!!!) katsominen. Lisäksi hän harrastelee painonnostoa.

Hmmm... en voi olla toteamatta tähän väliin, että en oikeastaan juuri ole yllättynyt. Nämä ”harrastukset” sopivat hyvin Herra Y:n Isä Camillo –tyyliseen julkiseen profiiliin. Jokainen meistä voi sitten itsekseen miettiä sitä kuinka uskottava ja luottamusta herättävä on presidenttiehdokas, joka listaa harrastuksekseen television katsomisen. No, olen kyllä oppinut, että tällä saarella kaikki on mahdollista. Jopa television katsomista harrastava presidentti.


Herra X – Tylsä lukutoukka

Herra X tykkää lukea ja kuunnella musiikkia. Muutamia poliittisia tappioita kokeneena hän on opiskellut ja sitä kautta saanut voiton uskoa lukemalla Britannian sodanajan hallitsijan Winston ”Cigarillos” Churchillin teoksia.

Tämäkin kuvaus on melko uskottava. Herra X on tylsähkö, vaikkakin järkevän oloinen. Voin kuvitella hänet hämärässä kotikirjastossaan, kirjojen saartamana lukemassa. Nurkassa seisoo vanha gramofoni. Sikaria en kuitenkaan hänen huulilleen pysty kuvittelemaan. Mutta siitäpä ei ollutkaan puhetta. Herra Y:lle se kyllä sopisi kuin nenä päähän.

Joku roti

Ettei tämä elämä menisi ainoastaan politikoinniksi niin jauhetaan välillä jostain muusta. Vaikka ruuasta… Nimittäin.

Leivissä on eroja kuten viineissä. Suomalainen jos kuka sen tietää. Ja minä tiedän koska olen suomalainen. Ja näillä ansioilla voin epäröimättä teitä valistaa, että enpä ole tältä saarelta vielä hyvää leipää saanut. Siis suomalaisen mittapuun mukaan ja se puuhan on päätä huimaavan korkea ja oksakas.

Vaki ruokakauppamme täällä myy ”ruisleipää”. Tai niin poloiset leivästä tietämättömät kaupanpitäjät luulevat. Totuushan on tietenkin, ettei tämä ko. leipä rukiista ole kuullutkaan saatikka käynyt sen kanssa kaljalla. Väriltään se on hiekanruskeaa ja maultaan… Koska tämä on perheohjelma, riittänee, kun sanon ettei rukiinmakuinen.

Kokeilunhaluisina ihmisinä kerran sitä isännän kanssa ostimme vain todetaksemme, ettei koskaan enää. Laitetaan nekin rahat mieluummin televisiolupaan.

Miten täällä sitten suomalainen käntty-narkomaanikko elää? Yksiselitteisesti: syömällä Suomesta matkalaukuittain tuotettua näkkileipää ja kerran kuussa pyhäpäivisin, korvan taustat pestyämme, Porilaisten marssin tahdissa pakkasesta siivaleet oikeata Vaasan Ruispalaa!!!

Joskus joudumme tietenkin henkemme pitimiksi turvautumaan lokaaleihinkin tuotoksiin ja ulkomaisiin korvikkeisiin. ”Ruisleivän” lisäksi täällä on muitakin halpoja piraattikopioita tarjolla. Esimerkiksi: paahtoleipä, vaalea leipä, vaaleampi leipä, valkoinen leipä ja valkaistu leipä. Lisäksi konditoriasta voi aurinkoisena kautena hyvällä onnella saada hiukan rusketusta saaneen patongin tai tyhjää täynnä olevan kroisantin. Katukeittiössä käteen isketään pita-leipä. Intialaisessa ravintolassa tarjolla on naan-leipä.

Ai niin. Ja joku roti.

Että näillä eväillä.

Debatti debatista debatoitu

Saaremme tulevien presidentinvaalien lähestyessä on kahden pääkandidaatin – Herra X ja Herra Y – välillä uumoiltu pidettävän ”live” eli reaaliaikainen debatti eli väittely eli vastakkainasettelua hakeva keskustelu. En tiedä kenen ”tietoon” tämä saarta reilun viikon verran kuohuttanut huhu perustui mutta minä kun sen kuulin, suhtauduin siihen kohtalaisen varauksellisesti niin kuin yleensä kaikkeen mitä kuulen, luen, näen, maistan, haistan ja tunnen tällä saarella.

Sillä aikaa, kun sanomalehti toisensa jälkeen viikon ajan spekuloi ja kirjoitti monta (tyhjää) juttua ko. aiheesta, odotti kansa kynsinauhojaan pureskellen kandidaattien avustajien kahdenvälistenkeskustelujen debattia koskevaa tulosta. Minä sen sijaan söin hyvin ja nukuin yöni rauhassa maailmanympärimatkaunia katsellen. Ja mitä lähemmäksi ratkaisun hetkeä pääsimme, sitä sikeämmin minä nukuin ja sitä varmemmaksi tulin siitä ettei ko. debattia tulisi.

On kiva olla edes joskus oikeassa. Tämän aamun lehti tiesi kertoa, että Herrojen X ja Y avustajien debatti debatista oli debatoitu, lopputuloksena päätös siitä ettei debattia pidettäisi. Mikä jymy-YLLÄTYS!!!

Ja selityksiä oli tietenkin täkäläiseen tapaan joka lähtöön, jokaiselle äänestäjäkohderyhmälle omansa. Kumpaisenkin leiri syytti tietenkin toista neuvottelujen kariutumisesta. X ei suostunut väittelyn televisioimiseen vain valtion kanavalla, Y ei tykännyt X:n ehdottamasta väittelyn puheenjohtajasta jne. jne. Oli oikea syy mikä tahansa, en edelleenkään ole hämmästynyt, sillä tässä maassa eivät poliitikot myönnä (ainakaan julkisesti) pääsevänsä yhteisymmärrykseen mistään.

Loppupeleissä jompikumpi tai molemmat jänistivät mutta saivatpahan herrat kuitenkin jänistykselläänkin julkisuutta tästäkin episodista, näin vaalien alla…

Sopupeliä?

Vuosipäivittelyä

KÄÄK!!! Tiedättekö mitä ihmiset ja sen sukuiset!

Niin se vaan on päässyt käymään, että meikäläiselle tuli kaksi vuotta, seitsemän päivää ja kutakuinkin 22 tuntia saarella oleilua täyteen. Aika se lentää vaikkei sillä siipiä olekaan. Ja minulta kysymättä!

Joku voisi sanoa, että nyt olisi sopiva paikka tehdä inventaario siitä mitä täällä on tullut nähtyä ja tehtyä, haisteltua ja maisteltua... No. Tässä alkuruoaksi. Ja muuta ei tänä iltana tule!

Hyvää – lämmin trooppinen ilmasto sekä maukkaat mausteiset ruoat…

Huonoa – hullu liikenne, ihmisten logiikkavaje…

Makeaa – ananas, mango, papaija ja monet muut…

Suolaista – cashewpähkinät ja muut sen sukuiset…

Kaunista – auringonlaskut, loputtomat hiekkarannat, vehreys…

Rumaa – triljoonat luontoon heitetyt muovipussit…

Kuivaa – puistikoiden nurmikot kun ei sada…

Märkää – monsuunisade ja meri…

Kylmää – jääpala Gin&Tonic-lasissa kaupungin vanhimman hotellin terassilla…

Kuumaa – mikä tahansa aurinkoinen päivä tällä saarella, ja hiekka rannalla…

Värikästä – kukat, perhoset, ja naisten vaatteet…

Harmaata – sumu Maailmanlopussa…

Tylsää – kriketin katsominen (haauuuukotus)…

Jännittävää – uiminen monsuunin sekoittamassa meressä ja kalat koralliriutoilla…

Masentavaa – köyhyys ja päätön politiikka…

Piristävää – ronsukulkueet ja aurinko…

~ ~ ~

Ja jos joku nyt luulee tietävänsä mikä on tämä salaperäinen saari niin voin kertoa, että olette väärässä. Tämä ei ole Rarotonga.

Manifesti-festareilla

Ja vaihteeksi hiukan ASIAA. Nimittäin.

Vaalimanifestojen lukeminen voi olla hupaisaa ajanvietettä. Ainakin meidän saarella. Ainakin sadepäivinä.

Tässä muutamia otteita kolmen saaremme presidentinvaalikandidaatin manifesteista.

Kursiivilla yleisön kommentit kappaleista.

Päälavalla: Herra X
2 miljoonaa työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana.
Saturnuksen vuosissa mitattunako?

Kaikkien kansalaisten tulojen kaksinkertaistaminen seuraavan kymmenen vuoden sisällä.
Puhummeko me nyt samasta maasta?

Taattu valtion subventoima hinta riisille ja maidolle.
Miksi ei perunalastuille ja siiderille?

Kuuden uuden pikatien rakennus.
Rakentaisivat ja korjaisivat vanhat ja keskenjääneet ensin!!!

Kehitetään kansan englanninkielentaitoa.
Kannatetaan!

Naisten ja miesten tuloerojen tasoittaminen.
Kaunis ajatus mutta utopistinen.

Myötäjäisten kieltäminen.
Entä kieltäjäiset?

Sivulavalla: Herra Y
Tavoitteena luoda hyveellinen kansa ja valtio sekä rakastavia perheitä.
Aika paljon tavoiteltu ottaen huomioon lähtökohdat.

2.4 miljoonaa työpaikkaa seuraavan kuuden vuoden aikana.
Do we have 2.5? Going once, going twice…

Verotusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja tehostaminen.
Täällä? Antakaahan kun käpristyn lattialle nauramaan itseni kipeäksi.

Subventoitu polttoaine busseille, junille ja riksoille.
Entäs rikkaat, rakkaat ja köyhät???

Tuontikielto voimaan perunoille, chileille ja sipuleille.
Mitä perunat, chilit ja sipulit ovat tehneet tämän ansaitakseen???

Keskeneräisten ja uusien pikateiden rakennusten loppuunsaatto joutuisasti.
Suom. ehkä ensi vuosisadalla.

Uuden kansainvälisen lentokentän rakentaminen.
Ensinnäkin miksi, kun nykyinenkin on niin surkea? Ja toisekseen, minne ihmeeseen?

Bonus-esiintyjä: Herra Z
Lehmä jokaiseen kotiin ilmaiseksi!!!
Hmmm... mihin sijoittaisin oman lehmäni? Ojaan vai parvekkeelleni? Itse asiassa tällä kaverillahan leikkaa! Kun jokainen lehmä tuottaa 10-16 litraa maitoa päivässä seuraa ylituotantoa (sillä mikään perhehän ei juo 10+ litraa maitoa päivässä, ei edes Teemu Selänteen), jonka voi suunnata meijeriteollisuuteen. Ja katso! Meillä on Aasian Sveitsi käsissämme. Nerokasta.


Tarza, Sauli & Matti – vastineitanne odotellaan...

The place that has no secrets...

Ja taas on Suomea viety maailmankartalle.

Männä viikolla julkaisi saaremme eräs englanninkielisistä lehdistä yhden harvoista Suomea käsittelevistä jutuistaan. Kuten jo aikaisemmista kokemuksista viisastuneena osasin odottaa, ei tälläkään jutulla juuri tarvitse retostella eikä henskeleitä paukutella. Nimittäin. Artikkeli käsitteli Suomen kansan verotustietojen julkaisua ja suomalaisten kateellista tarvetta tirkistellä naapuriemme tuloja.

Artikkeli, vaikka pieni olikin, hymähteli suomalaisten manialle ja pakonomaiselle tarpeelle tietää mitä kansamme rikkaat ja vielä rakkaammat ovat tienanneet edellisvuonna. Juttu tiesi kertoa (totuuden), että maamme lehdet ympäri Suomen niemeä pursuilivat viime viikolla kansakuntamme ”kerman” verotustietoja tyydyttäen tiedonjanoisten ihmisten uteliaisuutta.

Sinänsä, täkäläiset voisivat kyllä tämän asian osalta mennä itseensä, sillä jos täällä olisi samanlainen ”läpinäkyvä” käytäntö menisi kansa varmasti onnesta sekaisin. Vaikka veronkanto täällä tehottomuudessaan vaikuttaa lähinnä amatöörien puuhastelulta olisi verotietojen julkaisu varmasti saarelaisten mieleen. Nimittäin yhtä naapurikadetta kansaa en ole missään tavannut. En edes Suomessa.

Kuulimpa tässä taannoin, että naapurikateuden tähden esim. paikallinen Ameriikan Yhdysvaltojen lähetystö saa päivittäin kymmeniä puhelinsoittoja ihmisiltä, jotka haluavat käräyttää naapurinsa tai hyvää-päivää tuttunsa perättömiin väitteisiin perustuen ja niin ollen vesittää kyseisen henkilön viisumi- tahi työlupahakemuksen rapakon taa. Vain silkasta KATEUDESTA. Että jos en minä pääse pois täältä niin et sinäkään!

Uskomatonta. Lapsellista. Surullista. Kuka nyt Ameriikkaan haluaa mennä???

Testing testing 1-2-3

Ihmiset, kertokaa. Mikä voi olla ärsyttävämpää kuin herätä keskellä yötä siihen, että miltei parvekkeesi alla, taloasi vastapäätä olevassa puistossa Herra Y:n propogandatapahtumaa valmistelevat jästipäät päättävät kello 04.30 testata äänentoistolaitteitaan puolitoista tuntia niin monin desipelein, että maalit rapisevat makuuhuoneesi katosta korvatulpista, lohkolämmittimestä ja ilmastoinnista huolimatta?

Juuri tällä hetkellä ei mielestäni mikään muu. Viimeksi viime yönä vedin herneet nenään – isäntä palkoineen päivineen – kyseisenlaisesta episodista johtuen.

Menee meikäläisen hilseen yli miten kukaan täysjärkinen haluaa testata megafoniensa tehoja ydinkaupunkialueella: (a) klo 04.30; (b) teknojumputuksella; (c) puolentoista tunnin ajan!!! MUUTEN kuin piruillakseen ja puhtaasta ilkeämielisyydestä ja halusta herättää koko uinuva ympäröivä tienoo kilometrin säteellä.

Mutta, tässä pääsimmekin todennäköisesti asian ytimeen, sillä naapuristomme asujaimisto on ehkä kaikista epätodennäköisimpiä Herra Y:tä äänestämään, joten mitä väliä, ja toisekseen kiusa se on pienikin (ja jos minulta kysytään aika h****tin SUURI) kiusa. Siitäpähän saavat tolvanat, kun eivät meidän jeppeä äänestä!

Mutta kun ristitulessa on myös me viattomat sivulliset, toisinaan nukkumista harjoittavat ei-saarelaiset, jotka haluamme mieluiten viettää yömme ilman äänivallin ylittävää teknokakofoniaälämölöä.

Liian paljon pyydetty. Tiedän. Tää on niin tätä – meidän saaren "demokratiaa".

"What to do?", sanoo lokaali ja niksauttelee niskojaan.

Ärsyttävämmyys-luokituksessa, puistoterrorit menevät kirkkaasti meluavien naapurienkin ohi, sillä naapurille on helppo kostaa. Ja se jos mikä lämmittää.

Nimimerkillä "Kokemusta On"

Munkit haluavat isompia munia

En ole Verkkohesarin tilaaja enkä muidenkaan maksullisten nettiuutisten vaikka usein sitä toivonkin. Joskus, kuten tänään nettiuutispalveluiden sivuilla näkee hykerryttävän kutkuttavia otsikoita.

Valonnopeudella, takatukka hulmuten syöksyn klikkaamaan otsikon linkkiä. Ja mitä? Vain joutuakseni sisäänkirjautumissivulle maksulliseen uutispalveluun!!!

Ihmisrääkkäystä, sanon minä.

Vai mitä sanotte esimerkiksi näistä otsikoista:

Munkit haluavat isompia munia

TAI

Joshka Fischer sanoi Roomassa tahdon

Kuinka isoja? Kenen munat? Miksi? Tiu? Meidän saaren munkitko? Kenelle tahdon sanottiin? Kuka on Joshka Fischer? Kenen housut nämä ovat? Missä on Rooma? Koska syödään?

Kuinka kukaan voi kuvitella, että voisin nukkua yöni rauhassa päästyäni niin lähelle mutta ollen niin kaukana totuudesta???

Uneton, kylmän hikinen yö taas kerran edessä.

Norsuinfluenssaa !!!

HÄLY-YTYS!

Saarellamme on havaittu vaarallista, irrallaan ilman talutushihnaa ja rabiesrokotusmerkkiä juoksentelevaa, tähän saakka munalukkojen takana visusti pidettyä influenssavirusvariaatiota. Maailman Tamiflu varastot tyhjentämää lintuinfluenssavirusta monin verroin vaarallisempi norsuinfluessavirus (lat. Elefanttimus Aivastussimus) on vandaalien toimesta päästetty valloilleen paikallisen eläinlääketieteellisenpuutarhan häkistään.

Eilen havaitussa ilkityössä on poliisien mukaan ammattilaisen tassunjälki. Paikallisen valtion kalapoliisibyroon agentit vertailevat nyt löytämäänsa käpälänkuvaa tunnetuimpien ammattirikollisten kavionjälkiin.

Päästyään valloilleen ronsuinfluenssalla voi olla maailmankaikkeudellemme katastrofaaliset seuraukset. Nimittäin. Asiaintuntijain mukaan seuraavan kahden kuukauden aikana tapahtuvan norsujen talvimuuton seurauksena voi virus levitä pian etelänavan ja muiden norsujen talvilaiduntamisalueiden kautta universaaliksi vitsaukseksi.

Ronsuinfluessan ensi oireina pidetään kasvavaa heinän syönnintarvetta, aamu- ja alkuiltapäivähikoilua ja kihelmöintiä nenänjuuressa. Tauti on puhjennut fataaliin vaiheeseensa, jos taudinsaaneen nenänpäässä havaitaan ylättävää ja nopeatahtista paisumista eli ns. kärsääntymistä. Tästä seurauksena viiruksenkantajalle kasvaa kärsä ja hänen äänensä muuttuu nasaalimaiseksi. Odottevissa oleva elinaika nousee samalla 150 vuodella.

Ainoana hoitokeinona em. influnssaan suositellaan päälläseisomista, jonka avulla verrenkierto kärsään saada pysäytettyä ja jonka seurauksena kärsä kuoleentuu ja putoaa kuivettuaan pois.

Pandemian estämiseksi ja sen varalta kehoitetaan kansalaisia hamstraamaan tyhjiä vesipulloja, vessapaperirullanhylsyjä, 20 deminin sukkahousuja sekä pelikortteja. Lisävarokeinona ihmisiä neuvotaan myös avaamaan saunojen tuuletusräppänät ja keittiönkaappien alaovet, jonka jälkeen tulee kiivetä puuhun odottelemaan viruksen poistumista paikalta ja tilanteen rauhoittumista.

Panikoitumista kansanjoukkojen keskuudessa kehoitetaan välttämään.

Lintuinfluenssaviruksen etenemistä voi seurata täältä.

Juhlahumua ja karnevaalimeininkiä

Aika se vain rientää. Blogimme vanhenee ihan korvissa.

Nimittäin. Se täyttää tänään 0.02192 vuotta. Olemme sen kunniaksi kammanneet kaljumme, kääntäneet matot, lakaisseet roskat niiden alle ja aukaisseet sivuillemme aloitelaatikon. Sen asennus viivästyi suunnitellusta aikataulusta noin 7 minuuttia tuotantobudjetin ylityksen ja Pohjanmaan kevättulvien takia.

Tarjoamme ensimmäiselle sadalle tänään tänne jonottaneelle ilmaisen kaalikääryleen sekä seitsemän oikein veikanneille 800,000 euroa.

Käy peremmälle. Paina puuta. Ole kuin kotonasi.

Captain’s Ball

Tiedättekö mikä on Captain’s Ball? Minä tiedän. Tiedän myös mitä te ajattelette.

Ja juuri nyt joidenkin lukijoiden päät räjähtelevät kuin saippuakuplat uteliaisuuden aiheuttamasta liika-jännityksestä.

Ei. Kyse ei ole tanssiaisista.

Oikea vastaus on: Palloliiton pääpalkinto.

Pääpalkinnolla oletan tarkoitettanevan pääpalkintoa, eikä päälle annettavaa kunnianosoitusta. Vaikka sekin kai tulisi tässä kontekstissa – siis jalkapallossa – kyseeseen.

Menneenä viikonloppuna Palloliiton palkintotilaisuudessa vuosittaisen pääpalkinnon Captain's Ballin sai Anne Mäkinen, jolla on takanaan pitkä ura naisten maajoukkueessa.

Arvelisin, että meidän saarella vastaavanlaisen pystin (?) nimi on Captain’s Bat eli Kapteenin Lepakko.

Jaa lajiko? Arvauksia otetaan vastaan.