Asian laidalla

... ja toisinaan laidan yli. Härmäläinen huuhtoutuneena Aasian laidalla trooppiselle saarelle – miltei uimaetäisyydellä lähimmästä mantereesta – jolla ajetaan päivittäin väärällä puolella tietä ja syödään sormin. Elämää täältä sinnepäin katsottuna.

perjantaina, marraskuuta 24, 2006

Parasta aikaa


Pohjanmaan syystulvien, keski-Euroopan selittämättömien sähkökatkosten, Suomen EU-puheenjohtajuuden, Itämerellä törttöilevien sikojen, Hämeenlinnan karhun ja yleisen apatian sivuvaikutusten johdosta on Asian Laitakin hiljentynyt lähestyvän ensimmäisen adventin edellä. Kirjaimellisesti ei blogillamme ole käynyt edes tuulenvire muutamaa kuuliaista lukijaa lukuunottamatta.

Nyt ei kuitenkaan voi saaremme paatuneinkaan suomalainen asukas olla pitämättä suutaan supussa ja näin hiljaisuus rikottanekoon.

Nimittäin. Se jos mikä kismittää hermoheikkoista ulkomaalaista täällä, kun yöunet keskeytetään. Yö kun on sitä keskiarvoltaan kaikista hiljaisinta ja mielenrauhalle parasta aikaa täällä aikaerosta, flenssusta ja kulttuurishokista (kyllä vielä kolmen vuoden jälkeen!) kärsivälle ulkomaanelävälle. Tai niinhän sitä luulisi.

Mutta ei. Sitäkin rauhaa pitää päästä häiritsemään. Yöllä ja luvatta. Kun jo muutenkin stressiä pukkaa. Ja varsinkin silloin alkaa pinnan palaminen olla suositeltua päiväannosmäärää korkeammalla, kun unet keskeytetään lailla seuraavalla.

Parvekkeemme alla alkaa joikaamaan paikalliset "mitkä-lie-lahkolaisten-älä-mölö-musakit". Yllättäen ja pyytämättä niin kuin Jäätteenmäelle aikoinaan presidentinkanslian faksit. Siinä ei paljon naarata talon isäntää eikä varsinkaan talon ajoittain hurjapäistä emäntää, kun parvekkeemme välittömässä läheisyydessä sijaitseviin kaupungin yleistarkoitettuihin kajareihin miinoitetaan tätä mediataatio-musaa kaikkien kaupunkilaisten "iloksi". Viis kellonajasta.

Aihe ei sinänsä ole uusi. Vain "muutaman" kerran on tarkoin varjeltuja uniamme häiritty tällä jumalan, Allahin, Krishnan, Buddhan, KongFutsen, ties minkä muun jumal-hahmon ja kohta kai kansankin tai ainakin ulkomaalaisten hylkäämällä saarella. Sen verran kotirauhan häirinnän rikkomisen puoleen menee tuo monen desibelien verran liian kovan musakinsoitto, ettei siihen pitkäpinnainen härmäläinenkään näet totu. Koskaan.

Menee meikäläisen Wash&Go’uttoman hilseen yli miksi pitää kotipuitossamme sessioita pitävien joikaajien muiden rauhaa häiritä. Miksi pitää tuputtaa omaa uskontoaan, musiikkimakuaan /-mauttomuuttaan muille. Antaisivat meidän jo muutenkin heikkohermoisten olla rauhassa. Edes yöllä.

Sillä sehän on parasta aikaa. Nukkuminenhan on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Tällä menolla tosin siitä ei kyllä rikastumaan pääse. Velan puolelle taitaa mennä.