Voihan vinaali

Vaikka Jellonat oli tilastollisesti Torinon paras lätkäjoukkue niin ymmärtäähän sen penkkiurheilijakin ettei eilisen jälkeen Anteroa ”paljon kokonaisuudet kiinnosta”. Ei kyllä meikäläistäkään varmaan naarattais, jos olisin Niittymäen luistimissa. Tällä kertaa det gled in väärään päähän.

Leijonien karjahtelu vaikutti hiukan väsähtäneeltä eilen. Mutta ihmekös tuo, kun piti kaikki muut matsit sitä viimeistä lukuun ottamatta voittaa ja käydä finaalissa pokkaamassa jokaisen aloituksen jälkeen uusi maila, kun ruottalaaset olivat sahanneet suomalaisten mailat poikki! Tai sellaisen kuvan sai ainakin YLE:n Torino nettiradioselostuksen perusteella. Tre Kronor oli vissiin eilen aamureeneissä käyttänyt hokkarinteriänsä muuhunkin kuin vain luisteluun...

Jos ei Torinossa soinut Maamme-laulu niin meidän kotikatsomossa kyllä eilen illalla soi. Omasta mielestäni varsinkin Leijonat ansaitsivat moneen kertaan eilen illalla soittamamme Suomi-biisit mukaan lukien Porilaisten Marssi, Siniristilippumme ja Finlandia. Stereot oli keskimääräistä kovemmalla hopean takia ja siksi, että meillä on ruottalaaset naapurit.

Kummasti sitä vain Suomi-tyttö & poika tarttuu ohuimpaankin Suomi-oljenkorteen täällä jorpakossa elostellessaan. Jos ei muuta niin nettiradion avustuksella. Olispa vielä päässyt kauppatorille viime yönä! No hengessä mukana ainakin oltiin.

Onneksi sentään Tre Kronorin kulta-juhlat oli peruttu tai myöhästetty. Lohtu sekin vaikka langan laiha.

Eikun revanssia toukokuussa! Mailakaupan kautta. Ja Teemulle uudet hampaat.

Men expert – Mies ekspertti

Voihan käkkylä! Luulin jo nähneeni kaiken mutta taas kerran olettamukseni osoittautui vääräksi. Jostain tähän viittaavasta olin kuullut mutta että Suomessakin ja näinkin monta ja paljon. Jaa mistäkö nyt puhkun? No "mies ekspertistä" ja kosmetiikkateollisuuden kuristavien lonkeroiden hivuttautumisesta myös mies sukupuolen edustajien arkipäivään, vessan peilikaapin ovien taa ja suihkulaukkuihin.

Ei näköjään riitä, että tämän pallon naisihmiset ovat jo kauan aikaa olleet globaalin kosmetiikkateollisuuden pauloissa ja sinne päin häpeilemättä rähmällään. Nyt miehiäkin vokotellaan ostamaan purkkeja ja purnukoita, voiteita ja seerumeita. Meidän isännän kielellä ”myrkkyjä”.

Tiedän. Ei tämä mikään upposen uusi ilmiö ole mutta kun nyt maailman suurin (kauneutta en lähde arvioimaan) ranskalainen kosmetiikkakonglomeraatti on Suomessakin alkanut erään kuuluisan suomalaisen ulkomailla futista pelaavan puolustajan naamalla myymään "mies ekspertti" tuotelinjaansa – ei vain yhtä tai kahta purnukkaa – en voinut pitää enää sormiani näppäimistöstä irti.

Ensinnäkin, konsepti "mies ekspertti" on aika paljon luvattu. Tämä antaa kuluttajalle kuvan, että ko. putiikki on mies-alan asiantuntija, tietää kaiken miehistä ja olisi täten asiantuntevuudessaan maailman ensimmäinen ja ainut mies-mysteeriön salat ratkonut taho! Uskallan epäillä. Tämä ei ole mahdollista. Vai ovatko fransmannit matkusteneet Marsiin kaikkien meidän selkien takana???

Toisekseen, MIKSI? Eikö rakas maapalliskomme ole jo muutenkin kaiken maailman turhamaisen hapatuksen, kulutuksen ja hömpän pömpän riivaama? Kulutusjuhlat jatkuvat vuodesta toiseen krapulasta huolimatta ja ihmiset eivät enää tiedä mihin rahansa tunkisivat. Eikö edes miesten ensimmäiset rypyt olisi voitu jättää rauhaan?

Näemmä ei.

Onneksi meidän isäntä antaa piut paut ryppyvoiteille. ONNEKSI.

Keskimääräistä onnellisempi

Kaikenmaailman indekseistä ja vertailuista on tullut ainakin länsimaalaisen kansalaisena olemisen arkipäivää. Kuka milloinkin on kilpailukykyisin (Suomi), teknologisesti edistynein (Suomi), USA vastaisin (Suomi), surkeimman ruokakulttuurin omaava (Ranska ja Italia) jne. jne.

Hiljattain palstoilla käväisi juttu suomalaisten sijoittumisesta EU:n onnellisuus-vertailussa. Itseäni ainakin tulos hämmästytti ja sain hieraista korviani pariinkin kertaan jutun luettuani. Me härmäläiset nimittäin olemme ko. tutkimuksen mukaan onnellisempia kuin EU-kansalaiset keskimäärin! Ja tämä ei ole ennen aikainen aprilli-pila eikä kuulemma ensimmäinen kerta, kun tällaisia tuloksia saadaan. Ajatella! Jossain mekin sentää pärjätään vaikka talviolympialaiset ovat taas menneet alakanttiin ja formuloissa ajaa tällä kaudella vain kolme suomalaista kuskia.

Syinä moiseen onnellisuuteen on kuulemma se, että suomalaiset luottavat toisiinsa ja yhteiskuntaansa enemmän kuin yksikään muu EU-kansa. Tuosta voisi kyllä joku kateellinen (ranskalainen) päätellä, että olemme myös keskimääräistä naivimpaa kansaa.

Tanskalaiset sen sijaan eivät varmaan ole kateellisia koska vain tanskalaisilla menee kyseisen vertailun mukaan suomalaisia paremmin. Tämä tutkimus on tosin varmaan tehty ennen nimeltä mainitsematonta piirroskohua, kun Arlaakin joku vielä osti ja oli turvallista olla tanskalainen ja kivaa puhua kuuma peruna suussa (ts. tanskaa).

Hiukan Suomen sijoittumista tutkimuksessa täytyy kyllä kyseenalaistaa sillä eikös Suomi ole aina keikkunut itsemurhatilastojen kärkijoukoissa. Miten se ja onnellisuus-indeksissä sijoittuminen kulkevat käsikädessä? Varsinkin, kun ko. tutkimus on löytänyt jotain negatiivistakin. Nimittäin: suomalaiset ovat keskimääräistä kroonisesti sairaampia.

Onneksi onnellinen suomalainen tutkija J. Karppinen näkee tämänkin asian positiivisen puolen, sillä hänen mukaansa tämä luonnollisesti tarkoittaa ainoastaan sitä, että Suomen hyvän terveydenhoidon takia sairaudet havaitaan paremmin kuin muissa maissa. Heureka!

Jep. Jep. Sairasta porukkaa ollaan mutta sitäkin onnellisempia.

Neuvottelutiimi vai vienninedistämisdelegaatio?

Piakkoin koittavien saaren kiistapukarien aseleposopimusneuvottelujen joukkueet on nimetty ja viimeisiä pelikuvioita hiotaan. Hiukan odottamatta osapuolien miehistöjen kokoonpanoissa on melkoisia eroja. Erityisesti silmään pistää hallituksen tiimiin valitut henkilöt. Ryhmän avainpelaajat näet ovat terveysministeri, kauppaministeri, ja investointien edistämisen ministeri.

Nämä valinnat herättävät muutamia perustavanlaatuisia kysymyksiä: mikä on hallituksen taktiikka neuvotteluissa? Onko heidän tarkoitus kenties pelotella tai uhata vastapuolta terveyteen ja kauppaan liittyvillä investonneilla? Hyvin omaperäinen ote asiaan. Moni muu olisi mahdollisesti nimittänyt puollustusministerin, ulkoministerin tai sisäministerin.

Tietävätköhän edes ko. ministerit mihin ovat lupautuneet. Kuulin näet, että presidentillä oli vaikeuksia saada ketään suostumaan neuvottelutiimin jäseneksi. Ehkä hän myikin retken Geneveen vienninedistämismatkana!?!

Seuraukset ovat varmaan sen mukaiset, nämä porukat tuntien.

Sitä paitsi epäilen vahvasti, että hallituksen joukot ovat tapansa mukaan arvioineet väärin eli pahasti yläkanttiin kookosten ja hamppuköyden markkinoiden koon ja menekin käkikellomaassa.

Himassa

Viikonloppuna oltiin reissussa mutta kuitenkin himassa.
Olimme hotellissa kuin kotonamme.

Kyseenalainen maanalainen

Saaren liikenneministeri se päästi valtaisan sammakon eilen suustaan. Siis kuvainnollisesti. Rehvastellen hän lupaili, että piskuiseen, ruuhkien riivamaan pääkaupunkiin rakennettaisiin piakkoin maanalainen. Siis metro eli mullan alla kulkeva juna.

HAH! sanon minä.

Tämä on taas kerran sarjassamme tyhjänpäiväisiä lausuntoja. Olisi säästänyt luontoa, kallista aikaa ja lukemisen vaivan, kun olisi herra ministeri pitänyt suunsa supussa ja sammakon sisällään. Tälläisen potaskan puhuminen lisää vain turhia odotuksia ja johtaa jo harhaanjohtajiensa myötä täysin jorpaakkoon johdateltua kansaa yhä vain enemmän metsään.

Ei kuulkaa tänne kehityksen lapsenkengissä kulkevaan maahan mitään metroa saada aikaiseksi ainakaan seuraavaan 25 vuoteen. Oppisivat ensin kunnollisia rautateitä ja teitä rakentamaan ja ne viimeistelemään ennen kuin kuuseen kurkottavat. Niin paljon olisi niissäkin tekemisen varaa.

Esimerkiksi otettakoon pääkaupungista lentokentälle menevä ”pikatie”. Se on ollut rakenteilla jo 15 vuotta. Pituutta kyseisellä tiellä on vaivaiset 27 kilometriä mutta kesken on sekin muka rahoitusvaikeuksien takia. Ei tarvitse olla neropatti tajutakseen, että jos eivät täkäläiset saa moista aikaiseksi niin miten sitten metron. Korkeintaan kaivavat muutaman kaivostunnelin, joita pitkin jalankulkijat sitten voivat kävellä myrskylyhdyin muutaman ruuhkaisen tien ali.

Näin on marjat.

Miehet työssä

MIEHET TYÖSSÄ – PAHOITTELEMME SIITÄ JOHTUVAA HAITTAA

Spottasimme oheisen kyltin hiljattain eräällä takapihalla.

”Sopisi hyvin saaren parlamentin eteen”, letkautti isäntä.

Osuvasti letkautettu.

Uutisten tilke

YLE24 Internet-uutiset pudotti eilen uutispommin, joka ei onneksi osunut minuun mutta sen verran läheltä viisti, että siitä on nyt pakko mainita. Pommi oli yksinkertaisuudessaan niin hämmentävä ja monia kysymyksiä enemmän herättävä kuin niihin vastaava, että se kyseenalaisti kyllä ko. uutistoimituksen tai ainakin vastaavan toimittajan uutisvaiston.

Tämä ”uutinen” kaikessa yksinkertaisuudessan kuului näin:

SAVONLINNASSA syttyi eilen illalla tulipalo hakelämpökeskuksessa. Palo ei vaikuttanut keskuksen toimintaan.

????????????????????????????????????????????????????????????

Siis mitä? Hakevoimalassa tulipalo? Mitä normaalista poikkeavaa tai uutisoimisen arvoista tässä on? Hakevoimalassahan pitää tietääkseni olla tuli tuottaakseen lämpöä.

Vai oliko itse uutinen sittenkin toisessa lauseessa: Palo ei vaikuttanut keskuksen toimintaan. Jos toimittaja olikin päättänyt sensaatiomaisesti paljastaa ko. hakelämpökeskuksen surkean tuottavuuden ja sitä kautta syyttää Savolinnan kaupunkia yhteiskunnan varojen tuhlauksesta ja energian hukkaamisesta? Tästä ei kyllä ollut mitään viitteitä. Tulkinnan varaiseksi jää.

Vai oliko nyt vain niin ettei toimituksella kertakaikkiaan ollut muuta raportoitavaa niin että oikeiden uutisten tilkkeeksi ujutettiin myös tällaista tyhjänpäiväistä? Parempaan hyötykäyttöön olisi tilke mennyt, kun olisi heitetty hakelämpökeskuksen uuniin. Savonlinnassa kun oli jo tuletkin tehty.

Koko lailla hämärältä tämä vaikuttaa. Vaiko sumeneeko minulla silmissä? Kenties pommin paineaallon aiheuttamana...

Pitkä ja vaativa tie kissalan pojaksi

Juuri kun pääsin kyseenalaistamasta, että koulutetaanko tämän saaren poliiseja millään lailla luin lehdestä jutun. Artikkelissa seisoo, että täkäläiset kissalan pojat ovat aloittaneet rekrytointikampanjan. (Auta armias!) Tilaa ja tarvetta olisi nyt 500 uudelle koppalakkiselle vetelehtijälle. Lehti tosin raportoi, että rekrytointikampanja tyssäsi erääseen probleemaan heti kättelyssä. Kytäksi pyrkiviä oli nimittäin 1,000 ja vakansseja vain siis 500!

Ymmärrettävästi moinen pulma aiheuttaa päänvaivaa ja etenkin vaativassa virassa oleville henkilöitymille kuten polluille. Onneksi joku (ulkomaalainen konsultti?) keksi raakata puolet hakijoista pois testien avulla. Lehtiartikkeli tiesikin kertoa, että hakijat joutuivat läpikäymään ”tarkan” kokeen osoittaakseen olevansa ”vaadittavan standardin” mukaisia. Minkä standardin? Siitä toimituksemme otti selvää.

Blogimme tutkijaryhmän saaman tiedon mukaan tarkkuutta ja korkeaa suorituskykyä vaativa koe piti sisällään kolme tehtävää seuraavilla kolmella eri osa-alueella: (i) verbaalinen; (ii) matemaattinen; ja (iii) fyysinen.

Verbaalisen osan tehtävänannon mukaan hakijan tuli lausua koko nimensä kerran ääneen takeltelematta ja ensimmäisellä kyselyllä. 27 prosenttia hakijoista diksvalidoitui tämän koetehtävän mokattuaan.

Matemaattinen osio piti sisällään kvantitatiivisen laskutoimituksen. Hakijan tuli osoittaa tuntevansa numerot laskemalla vasemman kätensä sormien lukumäärä. 13 prosenttia hakijoista karsiutui joko laskettuaan oikean kätensä sormet tai koska ei osannut laskea kahta pidemmälle.

Fyysisen kokeen tarkoituksena oli mitata hakijain ruumiillista kestävyyttä ja voimaa. Tehtävänä oli maleksia uskottavasti 15 metrin pituinen pätkä edestakaisin puinen rynkynkorvike olalla. 10 prosenttia hakijoista ei läpäissyt tätä testiä, koska ei ollut maleksinnassaan uskottava tai ei jaksanut maleksia vaadittua matkaa pysähtymättä välillä vetämään henkeä.

Ja eikun rikosten torjuntaan.

Pysäköintikielto-ko?

Isäntä sai taas hiljattain tuta nahoissaan saarelaisten logiikan puutteen. Se on monikasvoinen ja -ulotteinen ilmiö, joka useimmissa tapauksissa aiheuttaa sen uhriksi joutuneille verenpaineen nousua, niskanpunoitusta, poskilihasten kramppaamista, hiusverisuonien katkeilua sekä useimmissa tapauksissa hyvin äkkinäisten sanakäänteiden käyttöä.

Tällä kertaa logiikan puute ilmeni osa-alueella pysäköinnin-dilemmat ja aiheutti jo muutenkin kovilla olleen isännän varapäreen lähes täydellisen korventumisen. Jostakin käsittämättömästä ja selittämättömästä syystä täkäläisten firmojen – oli ne sitten matkatoimistoja tai kelloliikkeitä – asiakasparkit ovat lähinnä luotu silmänlumeeksi ja asiakkaiden ja kai kaikkien ihmissukuun kuuluvien harhautukseksi. Toisin sanoen, monilla liikkeillä on kaikki parkkipaikan tunnusmerkit täyttävä alue mutta kun potentiaalinen asiakas yrittää ajoneuvoillaan pyrkiä sille hätistetään hänet pois vedoten syyhyn, ettei alueelle saa parkkeerata.

Sinänsä en ole ymmärtänyt miten moinen toiminta edesauttaa saatika lisää ko. putiikkien myyntiä sillä pysäköimisen hankaloittaminenhan edistää nimenomaan asiakkaiden karkoittamista eikä heidän vokottelemistaan kauppoja tekemään. Mutta minähän olenkin vain tavallinen, asiallista blogia toisinaan kirjaileva ihmislapsi enkä parkkipaikka- tai kaupan teon spesialisti.

Mutta palatakseni esimerkki tapaukseemme no. 267: Isäntä oli erään kelloliikkeen asiakasparkkipaikalle pyrkiessään joutunut pienoiseen väittelytilanteeseen putiikin vartijan kanssa. Vaikka parkkipaikka oli tapetoitu PYSÄKÖINTI VAIN ASIAKKAILLE -kylteillä ja isäntä oli potentiaalisena asiakkaana tuntenut kuuluvansa edellä mainittuun harvojen ja valittujen etuoikeutettujen joukkoon, oli kaupan vartija kieltänyt pysäköimisen. Hetken asiasta tuloksettomasti neuvoteltuaan ja kuulematta pätevää tai järkevää syytä miksi parkkipaikkaa ei saanut käyttää isäntä teki niin kuin niin monasti aiemminkin eli pysäköi vaan.

Kelloliikkeen omistajalta hän sitten kauppaa tehdessään sai selvityksen asiaan. PYSÄKÖINTI VAIN ASIAKKAILLE -kyltit olivat parkkipaikalla, koska alueelle ei saa pysäköidä.

Kyllä. Tavasitte oikein. Silmien hierominen tai niiden käteen ottaminen ei auta.

Ja mikä oli moisen ”logiikan” takana? Se että poliisit – nuo toimettomat, tumput suorina teiden reunoilla hiippailevat turhakkeet – olivat kieltäneet kellokauppiasta pitämästä parkkipaikkaa ja pyytäneet tätä pitämään PYSÄKÖINTI VAIN ASIAKKAILLE -kyltit paikoillaan, koska kytillä itsellään ei ollut varaa pystyttää virallista pysäköintikieltoliikennemerkkiä.

Näin on näppylät.

Joillekin lukijoille saattaa nyt nousta seuraavankaltaisia ajatuksia pääkoppaan: mikä järki on pitää PYSÄKÖINTI VAIN ASIAKKAILLE -kylttejä, sillä ihmisten poissa pitämisen sijaan nehän vain kutsuvat asiakkaita parkkiin? Eikö olisi parempi laittaa paikalle kyltti EI SAA PYSÄKÖIDÄ tai ei kylttiä laisinkaan? Eikö pysäköinninvalvonta ole poliisin eikä liikkeen omistajan vastuulla? Missä tämän saaren poliisit koulutetaan? Koulutetaanko heitä?

Asiallisia kysymyksiä. Sitä vaivaako keskiverto saarelainen moisilla mieltään on kyseenalaista. Epäilen ettei.

Esimerkillistä toimintaa

Käteni ovat syyhynneet kirjoittamisenhalusta aamusta asti. Siitä asti, kun minulle ilmoitettiin mielenkiintoisesta uutisesta. Uutisesta, jonka olin tiennyt tulevan jonain päiväni. Minä päivänä ja mikä media sen raportoisi oli vain ajan kysymys.

Olen kirjoittanut saaremme liikenteestä muutamia kertoja. Ehdottomasti vähemmän kuin se ansaitsisi tai mitä keskiverto eurooppalainen liikennesääntöjä tunteva ja niitä normaalisti arvostava ja noudattava henkilö tuntisi tarvetta siitä raportoida. Sillä lyhyesti kiteytettynä liikenne täällä on päätöntä, sääntöjä halveksuvaa, ylimielistä ja hengenvaarallista. Pääsääntönä on "vain röyhkeimmät elävät" ja mottona "jos ohitat, ohitat vain kuolleen ruumini yli".

Mutta siis päivän aiheeseen: päivän lehti raportoi eilen tiellä sattuneesta tapauksesta, jonka osapuolina olivat Läntisen Provinssin eräs ministeri ja neuvos. Ko. herrat olivat kaikessa ****** tärkeydessään ja ylimielisyydessään syyllistyneet eivät pelkästään yleiseen liikenteen vaarantamiseen mutta myös toistensa fyysiseen vahingoittamiseen. Jaa minkäkö takia? No ohituskiistan takia tietenkin. Molemmat johtajat olivat näet joukkoineen – ts. turvamies- ja hännystelijäkaravaaneineen – kiirehtimässä koteihinsa, samalla tien pätkällä ja molemmilla oli ollut ”kiire”.

Kiistahan siitä syntyi. Toinen ei antanut toiselle. Nimittäin tietä. Ja riita oli valmis. Meinaan sellainen erimielisyys – diplomaattisesti sanottuna – että piti oikein pysähtyä, nostaa (turvamiesten) nyrkit pystyyn ja ”neuvotella” siitä kuka on nopein, kaunein ja rikkain. Lopputuloksena toinen lasaretissa ja toinen putkassa. Ja tietenkin juttu yhteenotosta sanomalehtien etusivuilla, "esimerkkinä" rahvaalle, että näin toimivat kansan valitsemat maan isät. Tehkää perässä.

Ja kansahan tekee.

Tämä on liikenteemme arkipäivää ja todellisuutta. Valitettavasti.